Tuusulan kirkko

Kuvassa olevaa  kirkkoa suunniteltiin jo 1729, mutta tuolloin ei ollut varaa kirkkoa rakentaa.

Niinpä Tuusulan kunnan asukkaat 1732 velvoitettiin antamaan rakennustarvikkeita

ja työvoimaa. Talonpoika Erik Hannula luultavasti  suunnitteli kirkon ja   Hän myös todennäköisesti johti kirkon rakennustöitä. Varmaa tietoa ei ole. Tuusulan evankelis-luterilainen kirkko vihittiin käyttöön 1734. Kirkko on pohjamuodoltaan ristikirkko. Juontaa juurensa Italian renesanssi arkkitehtuurista. Sanankuulijat pääsevät näin lähelle saarnastuolia kuuntelemaan.

Linkistä pääset lukemaan tarkempaa historiallista tietoa➢ Tuusulan kirkko

Tuusulan ensimmäinen 1643 rakennettu keskiaikainen kirkko sijaitsi nykyisellä 

kirkon vieressä olevalla sankarihautausmaalla.

Kirkosta erillään oleva kellotapuli on rakennettu vuonna 1746 vanhemman

 1650-luvulla rakennetun kellotapulin paikalle. Kellotapulin ulkonäköä 

on uusittu korjausten yhteydessä.

Alttarilla on pöytämäinen rakennelma jonka ääreen kirkossa kävijät kokoontuvat
viettämään ehtoollisen sakramenttia. Se kuvaa kolmiyhteisen jumalan läsnäoloa
seurakuntalaisten keskellä. 

Alttariseinää koristaa Paavo Leinosen ikkuna lasimaalaukset.


Johan H. Asplund on maalannut  alttaritaulun ristiin naulitusta Kristuksesta.
Taulu on vuodelta 1854. 

Valkoinen liina pöydällä symboloi puhtautta ja juhlaa. Elävät kukat ovat tärkeitä alttarilla,

ne muistuttavat Jumalan luomistyön kauneudesta. Kukat ovat juuriltaan leikattu

ja ne kuihtuvat. Symboloivat elämän katoavaisuutta. Kukkien värillä on myös

liturginen merkitys. 

Tietoa enempi väreistä löydät ➢ Liturgiset värit

Vaakunat ovat von Berg-, Kuhlman- ja Stålhane -suvun vaakunoita.

Kirkko sai  1927 taiteilija Pekka Halosen suunnitteleman värimaailman.

Alttarikaiteen ääreen polvistuminen kuvastaa luottamusta ja kaipuuta Jumalan yhteyteen.

Kaiteen puolikuu muoto juontaa juurensa käsityksestä että pyhää ehtoollista

viettää myös poisnukkuneet seurakuntalaiset elävien seurakuntalaisten kanssa.

Ensimmäiset urut kirkko sai 1875. Tuusulan kirkon nykyiset urut (1971) on Kangasalan

 urkutehtaalla rakennettu. Samaan aikaan kirkon keskelle saatiin kristallikruunu, 

sekä neljä messinki-kruunua. 

Korkea katto on tynnyriholvi muodoltaan. Vuoteen 1889 saakka kirkossa ei 
ollut lämmitystä.  Voitte kuvitella kuinka seurakuntalaiset olivat mielissään
 kun lämmityslaite vihdoin saatiin.  Vuonna 1952 asennettiin sähkölämmitys.

1600-ja 1700-luvulla oli tärkeätä istua kirkossa yhteiskunnallisen arvoaseman mukaan.

Kirkon etummaisissa penkeissä istui aateliset ja säätyläiset, heidän takana talolliset

ja kaikista taaimmaisissa  penkeissä istuivat piiat ja rengit.

1952 penkkien istumamukavuutta korjattiin paremmaksi.

Penkkien rivivälejä on harvennettu ja istuinta levennettiin.

Istumapaikkoja on 480.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjat.

Kristillinen kirkko tuli Suomeen 1155. 
Virsien laulaminen eli veisaaminen on merkittävä uskonnollisten perinteiden 
siirtäjänä uusille sukupolville. Luo myös yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vanhimman suomalaisen virren sanotaan olevan englantilaisesta piispa

 Henrikistä kertovan latinankielinen hymni. Virren laulaminen sai alkunsa tuolloin
 piispan surullisesti päättyneen vierailun jälkeen. Varmaa tietoa ei ole mitä
 todellisuudessa  tapahtui piispa Henrikille, mikä on totta ja mikä tarua.

Historiallista tietoa voit lukea täältä  ➢ Virsikirja

Kirkon eteinen

➢ Taikakuvat

Aiheena on värit + keskellä