keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Sormista on paljon apua



Lupasin kertoa jalustan toimivuudesta ➢ Lisää terävyyttä  postauksessa
Eilen oli aurinkoinen päivä, se motivoi ulos jalustaa kokeilemaan.
Yllättävän vihreää löytyy luonnosta vielä näin marraskuullakin.
Ulkona kävin kuvaamassa Panasaonic Lumix DMC-G3 kameralla.
Mukavuudenhaluinen olin ja ruuvasin kameran jo sisällä jalustaan kiinni, helppo oli laittaa. Huomasin, että kätevää on pitää kamera hihnasta kaulallaan, vaikka jalusta on paikallaan. Hyvä varatoimi, jos jalusta kaatuisi, kamera jää kaulaan roikkumaan. Kevyt oli kantaa.
Melko tasavalle maalle asetin  jalustan reippaasti jalat haralleen. Kevyt tarvii enempi tasapainotusta, kuin painavampi jalusta.
Jalustan löysätessäni vapaasti roikkumaan, nivelet saattoi sujauttaa nopeasti paikalleen pitemmille jaloilleen.

Lintuja olisi ollut kuvattavana, mutta tottumattomana en ehtinyt säädellä kameran suunta sopivaksi, lensivät tiehensä ennen kuvausta.

Jalustassa on neljä niveltä, joita taittamalla jalustan voi säädellä myös eri korkeuksille. Kiepautin jalat pysymään nipussaan hiusdonitseilla.
Tuntuikin jo tosi tukevalta.

Kuvaaminen onnistuu jalustalta ainakin karkuun lähtemättömille kohteille.
Koska kevyt kapistus, herkästi tärisee jos käsin laukaisee. Niinpä laiton automaattiselle 2 sek. (mahdollisuus myös 10 sek.) laukaisulle, tällöin ei tule tutinat kuvaan.
Tuli kuvailtua jalusta kamerassa kiinni, myös käsivaralta, sikäli kevyt on kokonaisuus.
Marraskuun valon karkelot.

Sisällä kokeilin toimivuutta Canon EOS 350D:hen, laitoin 300 mm maisemaputken paikalleen.
Kamera tuntui niin painavalta, että meinasin luovuttaa ilman kokeilua.

Kätevä oli kiinnittää myös EOS:sä jalustaan kamera hihna kaulallaan, hyvä varatoimi.
Miksipä ei pitäisi tapana, kun hihnan pituus riittää, luo mukavasti turvallisuuden tunnetta jalustan käytölle.
Levitin jalustan haralleen, annoin kameran painon laskeutua jalustalle.
Yllätys oli suuri, jalusta tuntuikin paljon tukevammalta kuin kevyen 336g:sen kameran kanssa. Kameran hihnan annoin olla kaulallani koko ajan.
Kameran asentoa säädin mieleiseen kuvakulmaan.
Tähänkin tukevoitti hyvin jalustan mataloittaminen haluaman nivelen kohdalta (4 nivel mahdollisuutta)


Huomioita:
Irrottaessani Panasonicin jalustasta, jalustan mutteri ruuvautuikin jalustasta irti ja jäi kameran pohjaan kiinni. Tarkkana oltava, ettei kadota. Helppo oli irroittaa ja pyöräyttää takaisin jalustaan kiinni.
Samoin kävi Canonista ruuvatessani kameran irti.

Huomioitava myös huolellisesti kameraa kallistaessa mieleiseen kuvakulmaan, että  asennon säätöruuvi napakan tiukaksi ruuvattu, muutoin kamera hissukseen valuu eri asentoon. 
Tottumastahan käyttö vaatii, jalustan käyttöä kun en ole harrastanut.

Jospa jalustalta saisin kuvailtua marras- ja joulukuun pimeän valoja lähiaikoina. 
Valokuvaamisen into tuntuu olevan kadoksissa.
Vanhoja kuvia runsaasti, niitä kun ensin saisin aikaiseksi laittaa esille.



44 kommenttia:

  1. Käuniit monitaitoiset kädet!

    Minäkin taivalsin eilen jalusta kainalossa kuvaamassa auringonpaisteessa syksyn värejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvinaista herkkuahan on auringonpaiste. Kuvista tulee värikkäämpiä ja iloisempia, se houkuttaa.

      Kiitos Kuvittaja!

      Poista
  2. Ilman sormia ei synny kuvia eikä kirjoitusta tai ainakin se olisi vaikeampaa.
    Hienoja kuvia olet saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olisi. Ihailin äsken juuri suulla ja jaloilla piirtävien taiteilijoiden kauniita kortteja.

      Kiitos Arleena!

      Poista
  3. Näppäriä sormia tarvitaan jalustankin kanssa. Kynttilöitä ja pimeneviä iltoja kuvatessa jalusta on tosi hyvä. Viimeinen kuvasi on upea. Hienot värisävyt ja pehmeä terävyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisällä lämpimässä kuvatessa jalustalta, malttaakin paneutua sen käyttöön paremmin kuin ulkona kylmyydessä.

      En jaksanut keskittyä kuvaamisen tuolla reisulla, tuli otettua vaan muutama kuva. Teki mieli vaan katsella paisteista päivää, ilman tekemisiä. Nauttia valosta.

      Kiitos Uuna!

      Poista
  4. Prachtige foto's met schitterende kleuren lieve groetjes Danielle

    VastaaPoista
  5. Eipä noita käsiä ja sormiakaan paljon ajattele kun ne ovat tallessa ja toimivat. Vaikeaa olisi ilman hiirtä heilutella ja kirjaimia kosketella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveenä niitä pitää itsestään selvyytenä.
      Olen aika tiukille joutunut aikoinaan käsieni kanssa, ei enää tekemiset pelannut. Leikkaus ja kuntoutus on palauttanut toimintaa paljon paremmaksi.

      Kiitos Sisko!

      Poista
  6. Tarvitsemme monenlaista sormituntumaa!

    VastaaPoista
  7. Monessa asiassa sormet ovat tosi tärkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutkikasta olisi ilman, vaikka kaikkeenhan tottuu.
      Pakon edessä kehittyy tapoja tehdä toisin.
      Apua kyllä tuolloin tarvii toisilta.

      Kiitos Harakka!

      Poista
  8. Olipa sormien lisäksi mielenkiintoinen postaus muutoinkin. Jalusta on nurkassa minullakin, mutta joko ei ole aikaa tai on liian laiska sitä asettelemaan. Upeita kuvia sait ja vihreä + valo on ihana yhdistelmä tähän aikaan vuodesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä sen sanoit. Kyllä sitä laiskuutta esiintyy täälläkin varmaan jalustan suhteen.

      Vihreä lehti kuvassa, valo osui kuperalle lehdelle.
      Niin on harvinaista.

      Kiitos TeeTee!

      Poista
  9. Without fingers no photography, you have nice pictures, especially those with a green leaf, beautiful light.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. There is still a tiny bit of green in the Finnish nature.
      Irma, thank you very much!

      Poista
  10. hyvät sormet, ilman niitä ois vähän hankala tehdä koneellakaan mitään (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näppäimet sormille on luotu.
      Näppäimistötkin ovat muuntuneet vuosien saatossa.
      Nykyisin saatavilla tällaisia pieniäkin.

      Kiitos Hheidi!

      Poista
  11. Täällä näillä näppäimillä usein vain kaksi sormea ahkeroi :)
    Kiitos myös tästä tietoiskusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahdellakin selviää, toki nopeampaa on jos kaikki sormet on mukana.:)

      Kiitos Vikki!

      Poista
  12. Sormet ovat tärkeät. Silloin sen vasta oikein tajuaa, kun kärsii kivuista, tunnottomuudesta, puutumisesta, voimattomuudesta, yms ...


    Kivoja kuvia.

    VastaaPoista
  13. Hienoja, erilaisia tunnelmakuvia:)

    Ilman sormiani en olisi mitään, nytkin ne tanssivat kirjaimilla kuin tyhjää, vaikka peukalossa on vanha murtumavamma (hoitamaton) ja etusormi on purtu (rotta tai koira) ja tunnoton ja pikkurillikin joskus halvaantunut, mutta silti nämä konekirjoittajan työkalut ovat yhä edelleenkin jotenkuten toimintakunnossa. Kyynärpäiden lihakset ovat ehkä jumittumassa luihin tai carpaliskanava vaivaa, joka tietää tunnottommutta, kipua ja valkosormia välillä, mutta en luovuta enkä leikkauta vielä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustis, ei ole helppoa Sinullakaan.
      Mehän Menenme eteenpäin niillä eväillä mitä on vielä jäljellä.

      Joo, ei sitä lähde kuin pakon edessä leikattavaksi.
      Ainahan leikkauksistkaan ei apua, mutta kohdallani onneksi hermorataleikkaus onnistui käden monin verroin toimivammaksi tehden.

      Sitten tuli jäätynyt olkapää...

      Tanssitetaan sormiamme näppäimillä, iloitaan tekemisestämme.:)
      Voimaa Sinulle!

      Kiitos Mustis!

      Poista
  14. Vahvat ja varmanoloiset sormet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmuutta esiintyy käsistä ylöspäinkin mentäessä.;)

      Kiitos Merike!

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Niinpä.
      Kiitos Tanssiva harmaa pantteri!

      Poista
  16. Mielenkiintoisia jalustakokeiluja. Laukaisun ajastaminen on varmasti tarpeen. Niin kuin myös hihnavarmistus. Pystykuvaus ei taida onnistua?

    VastaaPoista
  17. Kyllä, hihna kaulalla ja ajastusta kannattaa käyttää.

    Kokeilin EOS äsken jalustaan ja helposti saa pystykuva asentoon.
    Säädössä on ura jota pitkin pyörähtää jalustan sivulle pystyyn.

    Kameran taivutteleu onnistuu kaikille suunnille, myös ihan maata kohti.

    Kiitos Seita!

    VastaaPoista
  18. Oodi käsille ja jalustimelle. Hienosti toteuttuina kuvina, syksyn lehtikuva varsinkin hemmotteli silmiäni ja kaikkia aistejani. Mainio teksti kuvien kyytipoikana teki tästä postauksesta nautittavan...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Typoilijana tulee vähempi harrastettua kirjoittamista.;)

      Auringonvalo kyllä piristää, olipa lehdet kuinka kuihtuneita tahansa.

      Kiitos Pitsit sekaisin!

      Poista
  19. On se on onni jos sormet toimii, niin totta. Yksi tuttava kärsii sormissaan nivelrikosta yhdessä ja reumasta toisessa. Sormet vääntyneet ja kipu on loppumaton.
    Kun terveyttä riittää pimeys ei paljon haittaa vaikkei se kivaa olekaan....
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Pimeyteenhän voi sytyttää valon, vaikka kynttilän.

      Kiitos BLOitse!

      Poista
  20. Hyvejä koveja on siihen kameraan imeytynyt :) Kamerakin tykkää kovasti, kun se nostetaan jalustalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamera on sellainen värkki, ei tarvi kuin etusormea näppäyttää niin imasee ihteensä, ainai jonkunlaisen ottosen :)

      Saahan se leppuutella ihteään, selevä se...

      Kiitos Isopeikko!

      Poista
  21. Kiitos jalusta raportista. Erityisesti kiinnosti tuo järkkärin ja jalusta yhteen sopiminen. Minulla on muutama erilainen "tukeva" jalusta, mutta ne on melko raskaita kuljetella ja kevyempää kaipaisin, joten oli oikein mukava kuulla kokemuksista.
    Ps. kuvat on kauniita.

    VastaaPoista
  22. Mukava jos postauksesta on iloa.

    Kuntoilustahan se painavamman jalustan raahaaminen kyllä käy.;)

    Kiitos Pulmu!

    VastaaPoista
  23. Siinä sitä sormet lentävät näppäimistöllä, olet niin monessa mukana!

    VastaaPoista
  24. Puhti on aika vähissä, moneen paikkaan haluaisin ehtiä.

    Bloggaaminen kohoaa kuin pullat seitsemän leivän uunissa.;)

    Kiitos Kaari3!

    VastaaPoista

Kommentisi ilahduttaa, kiitos Sinulle! ☺